15.4.2015

KANOOTIN KAPEAN VESILLE TYÖNSIN ...

Verkostoituminen on kuumaa tavaraa tänä päivänä: puhetta aiheesta on paljon, ehkä jopa enemmän kuin konkreettisia tekoja. Verkostoituminen ei liene ihan luontaisinta suomalaiselle luonteenlaadulle. Osa verkostoitumista kun on sitä small talkia, puljaantumista erilaisten ja ennen kaikkea vallan uusien ja uudenlaisten toimijoiden kanssa. Eivätkä verkostot noin vain synny, tai niihin noin vain pääse mukaan: ne vaativat työtä, kokeilua ja kosiskeluakin. Verkostot myös tulevat ja menevät sekä muuttavat muotoaan: miten siinä jäyhä suomalainen pysyy mukana?

Yritysten väliset verkostot ovat varmasti määrämuotoisempia kuin puhtaasti henkilöverkostot, vaikkapa tietyn ammatti- tai asiantuntijakunnan yhteenliittymät. Yritysten välillä rajanveto yhteistyön ja verkoston välillä voi olla vallan häilyväkin: tiukimmillaan puhutaan jo alliansseista, kevyemmissä versioissa erilaisista yhteistyömuodoista tai vaikkapa digiverkostoista. Yritysten välisissä verkostoissa toimijoilla on myös erilaisia rooleja, mm. ostajia, myyjiä, toimittajia ja neuvonantajia. Esim. alihankkijalle verkosto voi olla toiminnan elinehto.

Verkostoon menemisen perusteet nurinniskoin?

Verkostoihin mennään jotta niistä hyödytään jotain. Pohditaan ovatko vaadittavat panostukset, vaiva ja aika hyödyn väärti. Mitä minä hyödyn tästä verkostosta, mitä konkreettista käytännössä saan, milloin sen saan ja kuka takaa laadun? Siksi myös voi liikkeellelähtö olla hieman varovainen, sillä kaposella kanootilla: kopastaan vähän, tarttuisiko verkkoon hauki vai ehkä se säynävä? Haukea olisi kyllä tilauksessa ...

Entäpä jos käännettäisiinkin nenä niskan puolelle, koko kysymys päinvastaiseksi: mitä minä voin tälle verkostolle antaa? Miten voin oman panokseni lisäksi myös kehittää verkostoa edelleen, miten varmistaa sen konkreettisen hyödyllisyyden sen jäsenille? Jos siis ottaisinkin antajan roolin, enkä pohtisi yhtä aironvetoakaan omaa saalistani?

Ihan hullu ajatus, eikö? Ensinnäkin tietysti siksi että totta kai oma hyöty on tärkein. Mutta tärkeämpää itse kysymyksessä antamisesta on se että sitä niin harvoin tulee pohtineeksi: "mitä minulla on antaa, tarjota muille, jotain sellaista ainutlaatuista ja arvokasta joka hyödyttää aidosti muita?". Kun lopulta saisi aikaiseksi vaikkapa kolmen kohdan kirkkaan listan asioista, joita voi verkostolle antaa ja miten sen käytännössä tekisi, se voisi myös sisäisesti tuoda uutta näkymää omaan toimintaan, omiin ainutlaatuisiin osaamisiin. Voisiko oman osaamisen tai kriittisen kyvykkyyden jakaminen verkostossa tuottaakin lopputuloksia, jotka kääntyvät myös antajan hyödyksi jolloin lopputulos olisi aito win-win-case? Ehkäpä oma kyvykkyys tai osaaminen vaatiikin kasvualustakseen juuri verkoston jossa on monimuotoisuutta, muuntautumiskyvykkyyttä ja ketteryyttä.

Eli näillä pohdinnoilla sitten vain se paatti matkaan ja verkot vesille: kun keskittyisimmekin vain antamiseen, saalis saattaisi sätkiä ihmeesti uudella tavalla ja tasolla.


Tarja Ilvonen työskentelee asiantuntijapäällikkönä OPssa vastuualueenaan asiakaskokemus ja asiakasymmärrys.

18.3.2015

Luovat liiketoiminnan ratkaisut hankalia myös nuorille


Ideakilpailun jatkoonpäässeet työt ovat selvinneet. Ideoiden kirjo oli erittäin laaja samoin kuin idean toteuttamiskelpoisuuden aste. Uutuusarvoltaan merkittävimmät työt erottuivat helposti muista ja nousivat tuomareiden suosikeiksi. Parempaan tulevaisuuteen tähtääviä ideoita nostettiin jatkoon, vaikka ne kaipaisivatkin vielä kovasti työstämistä.


Yleisesti ottaen töitä leimasi melkoinen varovaisuus. Luovuuden ja bisneksen yhdistäminen ei ole helppo asia nuorillekaan. Oppikirjojen konventiot kääntävät nuortenkin mielet tavanomaisiin ratkaisuihin ja yhtäällä keksitty toimintamalli kopioidaan mielellään sellaisenaan toisaalle.

Kiitämme kaikkia osallistujia, joille on ilmoitettu tuloksista meilitse. 30.3. pidetään sparrausseminaari jatkoonpäässeille. Toivomme hyvää dialogia yhteistyökumppaneittemme sparrarien ja opiskelijoiden välille. Jatkossa mielenkiinto kohdistuu paitsi ideaan ja sen kehittämiseen, myös jatkoonpäässeisiin henkilöihin.

24.2.2015

Neljä pointtia koulutuksen tulevaisuudesta

Koulutus ja yhteiskunta ovat jatkuvassa muutoksen tilassa. Valitettavan usein kuitenkin koulutuksen kohdalla muutosvoimana toimivat yksittäiset henkilöt. Todellisuudessa tilausta olisi organisaatioiden laajemmalle tarttumiselle toimeen. Alla muutamia ajatuksia siitä, mitä muutostarpeita koulutuksella on edessään lähitulevaisuudessa.

1.    Digitalisaatio muuttaa työelämän ja koulutuksen seuraavien vuosikymmenten aikana. Muutoksessa ei ole vain opetus/opiskelumenetelmät tai työpaikat ja työtehtävät. Digitalisaatio muuttaa myös koko tapamme käsitellä tietoa ja toimia yhteiskunnassa. Yliopistojen tulee pysyä mukana tässä kehityksessä ja uudistaa voimakkaasti käytäntöjään palvelemaan muuttuvia tarpeita. Koulutuksella ei ole varaa laahata perässä ympäröivän yhteiskunnan kehittyessä huimaa vauhtia.

2.    Tulevaisuuden yliopistossa ei opiskelijoista tuoteta vain kapean osaamisen maistereita. Keskeistä työelämän jatkuvasti kiihtyvässä muutoksessa on, että ihmisillä on hyvät valmiudet kehittää ja uudelleenohjata osaamistaan jatkuvasti työuran aikana. Opiskelukyvyn ja opiskelutaitojen kehittäminen nousee yliopistojen toiminnan keskiöön. Jatkuvan kehittymisen edellytykset työntekijöille toteutetaan joustavien, digitaalisten ja laadukkaiden jatko- ja täydennyskoulutuksen ohjelmien kautta.

3.    Keskeistä ei ole enää se, mitä on opiskellut, vaan se mitä osaa ja miten tämä hyödyttää työnantajaa sekä yhteiskuntaa laajemmin. Työntekijällä tulee olla kyky kertoa ymmärrettävästi omasta osaamisestaan ja taito myydä oma ainutlaatuinen osaamisensa työnantajalle.

4.    Työuran sirpaloituminen ja muuttuvien osaamistarpeiden takia siirtyminen yrittäjyyden ja palkkatyön välillä mahdollisesti useamman kerran uran aikana yleistyy huomattavasti. Tätä tuleekin tukea integroimalla yrittäjyys ja yrittäjämäinen toiminta keskeiseksi osaksi koulutusta. Valmistuvalla opiskelijalla on paitsi perusymmärrys yrittämisestä myös yrittäjämäinen asenne työntekoon palkkatyössä. Yrittäjämäinen työskentelytapa luo uusia innovaatioita ja tuottaa luovia ratkaisuja, tuottaen samalla talouskasvua.


Jussi Nieminen
Hallituksen jäsen (koulutuspoliittiset asiat)
Suomen ylioppilaskuntien liitto (SYL


16.2.2015

Kohti aurinkotaloutta

Fortumilla on visio aurinkotaloudesta. Aurinkotaloudessa energia tuotetaan auringosta peräisin olevana energiana joko suoraan aurinkosähkönä tai -lämpönä tai välillisesti jo nykyisinkin käytössä olevalla vesivoimalla ja bioenergialla, kaupallistumassa olevalla tuulienergialla ja geotermisellä energialla tai sitten kehittymässä olevilla uusilla tuotantomuodoilla kuten valtamerienergialla. Energiantuotanto ei tuottaisi kasvihuonekaasupäästöjä, mutta toimisi hyvän elämän mahdollistajana.

Missä ollaan tänä päivänä? Maailmassa elää 1,3 miljardia ihmistä ilman sähköä. Lähes 40 % maailman ihmisistä valmistaa ruokansa perinteisellä biomassalla, mikä on ongelma naisten aseman, talouden, turvallisuuden, paikallisten ympäristöpäästöjen ja ilmastonmuutoksen kannalta. Maailman sähköstä tuotetaan hiilellä lähes 70 % ja hiilen käytön oletetaan kasvavan pitkälle tulevaisuuteen. Kuilu aurinkotalouden ja energiajärjestelmän nykytilan välillä ei voisi olla suurempi.

Onko siis aurinkotalous haihattelua vai voiko sillä olla menestymisen edellytykset?

Ilmastonmuutoksen hillintä maksimissaan kahteen Celcius-asteeseen edellyttää, että yli 80 % löydetyistä hiilivarannoista, puolet kaasuvarannoista ja kolmasosa löydetystä öljystä jätetään käyttämättä. Aurinkotalous on siis edellytys sille, että saamme rajoitettua ilmastonmuutoksen hyväksyttävälle tasolle.

Onneksi paljon on jo tapahtunut ja on tapahtumassa: erityisesti aurinkosähkön ja tuulivoiman teknologia on kehittynyt huimaa vauhtia, tuotantokustannukset ovat pudonneet ja investointien määrät kasvaneet. Viimeisen viiden vuoden aikana aurinkoenergian määrä on lisääntynyt 50 % joka vuosi ja tuulivoima yli 25 %. Kehitys jatkuu samaan suuntaan edelleen ja molemmat tuotantomuodot ovat jo kannattavia monilla markkinoilla.

Lisääntyvä uusiutuva energia vaatii tuekseen älykkään sähköverkon, joka mahdollistaa kaksisuuntaisen sähkönsiirron: sekä verkosta käyttäjälle että käyttäjältä verkkoon. Energiaa on myös kyettävä varastoimaan sekä siirtämään joustavammin maantieteelliseltä alueelta toiselle. Ekotehokas rakentaminen ja sähköinen liikenne muuttavat sähköverkkojen lisäksi maailmaa ympärillämme monella tapaa.

Muutosta tukemaan tarvitaan myös aktiivisia kuluttajia, joiden kulutus seuraa paremmin tuotantoa. Kuluttajien energiankäytön seurantaan on jo nyt tuotteita ja ratkaisuja, joilla voi seurata reaaliaikaisesti kodin sähkönkulutusta tai ohjata kodin lämmitysjärjestelmää valitsemaan edullisimman tavan tuottaa lämpöä.

Energiaa tarvitaan maailmassa jatkossa yhä enemmän: erityisesti sähköä, mutta myös lämpöä ja jäähdytystä. Miten energiaa voitaisiin tuottaa ja käyttää puhtaammin ja tehokkaammin? Tähän kaipaamme tuoreita ideoita ja uutta näkökulmaa, luovuutta ja intohimoa.


Heli Antila
teknologiajohtaja, Fortum

Kuinka menestyä globaalissa toimintaympäristössä?


Suomen talouden ja samalla myös suomalaisten yritysten ja ihmisten toimintaympäristö on muuttunut yhä globaalimmaksi. Viime vuosikymmenien kansainvälistymiskehitystä ovat vauhdittaneet Suomen 1960- ja 1970-luvuilla tekemät vapaakauppasopimukset, 1980-luvulla tapahtunut talouden ja erityisesti rahoitusmarkkinoiden säätelyn purkaminen sekä 1990-luvulla toteutuneet jäsenyydet Euroopan Unionissa ja Euroopan rahaliitossa. Näiden kansallisten ratkaisujen lisäksi kansainvälistä taloutta ovat laajentaneet kommunismin romahdus ja erityisesti Kiinan valtava talouskasvu.

Yhdessä nämä muutokset ovat mullistaneet suomalaisten kohtaaman taloudellisen toimintaympäristön. Pienistä ja kilpailulta suojatuista kotimarkkinoista on vähitellen siirrytty tilanteeseen, jossa niin markkinat kuin kilpailukin on globaalia. Samalla julkisen vallan mahdollisuudet säädellä ja ohjata talouden toimintaa ovat olennaisesti vähentyneet.

Uusi globaalitalouden maailma tarjoaa menestyville toimijoille entistä suurempia mahdollisuuksia. Samalla se tekee kuitenkin menestymisen entistä vaikeammaksi. Talouden globalisaation logiikka merkitsee sitä, että monilla aloilla ei riitä enää menestyminen kotimaan markkinoilla ja suhteessa kotimaisiin kilpailijoihin. Markkinat ovat muuttuneet maailmanlaajuisiksi ja toimijoiden koko on kasvanut. Jotta tällaisilla markkinoilla menestyy, yrityksen pitää olla joko riittävän suuri tai sitten sillä pitää sellaisia tuotteita ja sellaista osaamista, mitä muilla ei ole.

Nokian teknologinen etumatka matkapuhelintuotannossa tarjosi sille hetken aikaa johtavan aseman maailmanmarkkinoilla. Mobiiliteknologiassa muutokset ovat kuitenkin nopeita ja asemat muuttuvat nopeasti. Suomalaisten perinteisillä vahvoilla aloilla eli investointitavaratuotannossa menestyminen perustuu korkean osaamisen lisäksi erikoistumiseen ja pitkälle mietittyihin palvelukonsepteihin.  Tällä tavalla ovat menestyneet mm. hissivalmistaja Kone ja voimalaitoksia ja koneita valmistava Wärtsilä. Raskaassa konepajateollisuudessa tuotesyklit ovat onneksemme pidempiä kuin matkapuhelimissa.

Internet ja uudet digitaaliset tuotteet kuten pelit tarjoavat myös mahdollisuuksia globaaliin menestymiseen. Menestys vaatii kuitenkin osaamista, pitkäjänteisyyttä ja onnea, eikä menestyksen pitkäaikaisuudesta ole mitään takeita.

Vaikka talous on varsinkin tavaratuotannon osalta muuttunut yhä globaalimmaksi, on myös paikallisuudella oma merkityksensä. Suuri osa työpaikoista on kotimarkkina-aloilla kuten palveluissa, rakentamisessa, logistiikassa ja infrastruktuuripalveluissa. Näidenkin alojen on menestyäkseen seurattava kehitystä, mutta menestyvien yritysten ei aina tarvitse olla globaaleja. Paikallisuudella, erottautumisella ja korkealla laadulla voi myös menestyä.


Jaakko Kiander
Johtaja, talous ja eläkepolitiikka
Ilmarinen Oy

12.2.2015

Törmäämällä tuloksiin

Inspired in Finland on kiinnostava hanke, joka osaltaan kannustaa Suomea kasvuun. Hankkeessa yhdistetään luovuus, intohimo ja taito myös kilpailun keinoin kun mukana olevat suuryritykset kutsuvat nuoria uudenlaiseen ajatteluun ja ideointiin. Vaikka Suomi olisikin luovuuden kehto, lisäksi tarvitaan myös intohimoa asioita kohtaan: intohimo ei pelästy tuntematonta tulevaisuutta eikä säikähdä sitä että kaikki riskit eivät olekaan tiedossa alusta alkaen. Mutta tärkeä roolinsa on myös taidolla joka itsessään on myös muuttunut: yksittäiset taitajat pötkivät toki pitkälle mutta todelliset valopäät osaavat myös verkostoitua asiansa kannalta yllättävienkin toimijoiden kanssa. Olisi asioille eduksi olla avoin ja utelias kaikenlaiselle törmäytykselle – yrityksen sisällä ja yritysten ja monien erilaisten toimijoiden välillä.

Odotan innolla Inspired in Finland Ideakilpailuun tulevia ideoita. Erityisen kiinnostunut olen ideoiden "mielenmaisemista": ovatko ne yksittäisiä tuote- tai palveluideoita, kenties teknisiä digitaalisia ratkaisuja vai perustuuko itse idea ennen kaikkea uudenlaiseen tapaan toimia? On hauska nähdä kuinka paljon syntyvät ideat ravistelevat perinteistä ajatteluamme.

Innovatiivisuus terminä ei ole yhtään helpottunut vuosien saatossa: edelleen se herättää monissa muistoja iltapäiväkokouksista joissa annetaan otsikko ja läjä keltaisia tarralappuja. Toisaalta tiedämme että innovatiivisuus ei tarkoita vain uusia tuotteita tai palveluita sillä yritykset voivat olla innovatiivisia ihan kaikessa toiminnassaan. Kaikkea voi tehdä paremmin, tehokkaammin – toisin. Yhä enemmän innovaatioita syntyy siitä että yhteistyön muodot muuttuvat. Ei innovaatioita enää synnytetä yksin vaan mukaan on kutsuttava myös muita, asiakkaita erityisesti.

Aito törmäys voi johtaa suuriin ideoihin, kunhan törmäystä ei ohiteta huomaamatta mitä olisi tarjolla. Usein riski ohimarssiin kuitenkin voi olla olemassa varsinkin jos törmäyksestä syntynyt uudenlainen idea ei ihan suorilta istukaan tuttuun ja turvalliseen tapaan toimia. Innovatiivisuus törmäämällä tai törmäyttämällä erilaisia toimijoita tai toimintoja uudenlaisella tavalla vaatii paitsi herkkyyttä myös rohkeutta, rohkeutta ravistella itsensä ja muut sinne kuuluisalle epämukavuusalueelle. Silloin pidetään toista kädestä kiinni, ehkä puristetaan silmätkin välillä kiinni ja painellaan eteenpäin – mistä sitä tietää mitä sieltä paljastuu.

Yritysten aito innovatiivinen kulttuuri tukee uuden luomista ja olevaisen haastamista. Innovatiivisuuteen kannattaa kannustaa aktiivisesti ja luoda yhteisiä tuuletus- tai purkupaikkoja, kuten vaikkapa OPssa ns. innovaatioperjantait tai koko henkilöstön käyttöön rakennettu Hoksaamo: sinne voi jokainen viedä omat ihan arjessa syntyneet ajatukset muille katsottavaksi, kommentoitavaksi ja edelleen työstettäväksi. Ideat saavat kasvuvoimaa, jalostusta ja parhaiden kanssa jatketaan määrätietoisen työstämisen voimin eteenpäin. On ihan tyypillistä että samat ideat syntyvät eri puolilla organisaatiota ja jopa moneen kertaan, mutta eihän se haittaa: suuresta volyymistä löytyvät kyllä ne tärkeimmät tähdet joilla muuttaa maailmaa!



Kirjoittaja Tarja Ilvonen työskentelee
asiantuntijapäällikkönä OPssa
vastuualueenaan asiakaskokemus
ja asiakasymmärrys.



5.2.2015

Syntyikö Finnairin Aasian-strategia saunan portailla auringon noustessa? - Liike-elämässäkin tarvitaan rohkeutta ja luovuutta

Millaiset olisivat Suomen yhteydet maailmalle, jos Finnair ei olisi päättänyt panostaa vahvasti Aasiaan? Olisiko meillä nyt pikku-Finnair, joka lennättäisi suomalaisia Bangkokin aurinkoon pari kertaa kerran viikossa ja pariinkymmeneen kaupunkiin Euroopassa vuoropäivinä? Olisiko Finnairia enää edes olemassa? Moni kansallinen lentoyhtiö jo kartalta kadonnut.

Finnairissa elävän kertomuksen mukaan Aasian-strategia syntyi silloisen Finnairin pääjohtajan Keijo Suilan kesämökillä eräänä kauniina aamuna. Aamuauringossa mieleen puikahti ajatus siitä, miten itään, josta aurinko nousee, on Suomesta melko lyhyt lentomatka. Ajatus jatkui siihen, että monet Aasiaan lentävät koneet ylittävät Suomen.  Lyhin tie Aasiaan kulki Suomen yli. Miksi ei siis Suomesta voisi tehdä Aasian-liikenteen solmukohtaa niille, joiden joka tapauksessa täytyisi vaihtaa konetta Aasian ja Euroopan välisellä matkallaan? Tämän rauhallisena aamuna tehdyn oivalluksen jälkeen Finnair lähti määrätietoisesti kehittämään modernin silkkitien strategiaansa.

Työ on tuottanut tulosta: Suomella on nyt sellaiset yhteydet, ettei niitä tarvitse hävetä isompien maidenkaan joukossa. Olemme rakentaneet Suomelle ilmasillan globaaliin maailmaan. Tämän sillan vahvistaminen jatkuu edelleen: tämä vuonna saamme ensimmäisenä eurooppalaisena lentoyhtiönä uudet Airbus 350-koneet, joiden avulla saamme lisää matkustaja- ja rahtikapasiteettia. Tulevina vuosina koneiden määrän kasvaessa avaamme myös uusia kohteita.

Näiden yhteyksien merkitys Suomelle on tärkeä:  Oxford Economics arvioi muutama vuosi sitten koko lentoliikennealan ja sen kerrannaisvaikutusten muodostavan Suomen BKT:sta noin 3,2 %. Lentoliikenteen kriittisen keskeistä merkitystä Suomessa kuvastaa hyvin, että tällä mittarilla päihitämme rakkaan kilpakumppanimme Ruotsin, jossa vastaava luku oli noin 1,7 % BKT:sta. Lentoyhteyksillä on siis meille merkitystä.  Rohkeasta ja luovasta ideasta on kasvanut mittava liiketoiminta.

Inspired in Finland -hankkeeseen Finnair lähti siksi, että Suomi tarvitsee lisää "hulluja ideoita", joissa luovuus, nokkeluus, vikkelyys ja liiketoiminta yhdistyvät uusin tavoin. Toivomme, että tämäkin hanke osaltaan vahvistaa Suomen asemaa globaalissa maailmassa, lisää tunnettuuttamme ja generoi uutta yrittäjyyttä.

Kun tapasin Keijo Suilan, kysyin tarinasta. Hän hymyili ja kertoi strategian syntyneen strukturoidusti konsulttien avulla.

Jokin aika sen jälkeen puhelin kuitenkin soi: Suila kertoi löytäneensä mökkinsä vanhasta vieraskirjasta merkinnän johtoryhmän vierailusta: "Toivottavasti tehtiin strategiaa eikä tragediaa." Tarina siis elää.

 IIF-kisaan osallistuvilta toivomme auringonnousuisia ajatuksia. Annetaan ajatuksille siivet.


Arja Suominen
Viestintä- ja yhteiskuntavastuujohtaja
Finnair Oyj

2.2.2015

Arvonluonti ja asiantuntijaverkostojen hyödyntäminen


Ahlström Capital on, kuten jo nimestä saattaa aavistaa, sijoitusyhtiö. Vaikka portfoliomme kautta työllistämme tuhansia ihmisiä, on varsinainen sijoituksista vastaava tiimimme hyvin pieni. Työn ydin on lupaavien sijoituskohteiden haravoimisessa ja löytämisessä. Kun sopiva ja potentiaalinen sijoituskohde on kiikarissa, tiimimme työtä täydentämään palkataan joukko eri alojen asiantuntijoita. Nämä väliaikaiset taistelutoverit ovat lakimiehiä- ja naisia, pankkiireita, konsultteja, tai vaikkapa ympäristöalan asiantuntijoita, jotka kukin kantavat kortensa kekoon niin sanotussa Due Diligence –prosessissa, jossa sijoittaja pyrkii selvittämään juurta jaksaen potentiaalisen kohdeyrityksen toimintaa kaikista relevanteista näkökulmista. Mikäli palapelin osaset loksahtavat kohdilleen, työn lopputuloksena on sijoitus uuteen yhtiöön ja lasi kuohuvaa työssä mukana olleiden ammattilaisten kesken.

Ennen kuin transaktio päästään allekirjoittamaan ja sinetöimään, on tietenkin tehtävä hartiavoimin töitä, usein tiukassa aikataulussa ja kellon ympäri. Nopeatahtinen ja intensiivinen tiimityöskentely eri alojen ammattilaisten kesken korostaa luonnollisesti ihmissuhteiden merkitystä ja niin sanottua asiakaskokemusta päämiehen ja agentin välillä. Yksinkertaistettuna hyvä tehty työ ja toimivat henkilökemiat voivat usein olla lähtölaukaus pitkäkestoiselle yhteistyölle mitä erilaisimpien projektien merkeissä.

Miten kaikki tämä liittyy luovuuteen, intohimoon ja taitoon – siis Inspired in -Finland hankkeen teemoihin? Sanomattakin on selvää että taitoa tarvitaan tarkassa työssä, ja luovuus on usein keskeistä monimutkaisia pulmia ratkottaessa, esimerkiksi kun tasapainoillaan pankkien ja yhtiön omistajien intressien välillä rahoitussopimuksia laadittaessa. Pitkistä päivistä ja hektisestä tahdista tuskin selviää ilman pientä intohimon liekkiä kohti omaa alaa. Hankkeen teemat ovat siten keskeisiä niin työn kuin taiteen alalla, ja samalla elämässä laajemminkin. Nämä perusteemat, toisin sanoen luovuuden, intohimon ja taidon harmonia, ovat välttämättömiä erinomaisten lopputuloksien aikaansaamiseksi, oli kyse sitten oopperasta tai sijoitusprosessin läpikäymisestä.

IIF-projektin myötä joukko johtavia suomalaisia yrityksiä on todennut näiden teemojen tärkeyden taloudellisen synkkyyden äärellä, ja päättänyt yhdistää voimansa tarkoituksena löytää uusia polkuja Suomen menestyksen rakentamiseksi seuraavan kolmen vuoden ajan. Projektin myötä toivomme nostavamme positiivisia ja uusia näköaloja suomalaisten tietoisuuteen. Rohkaisevat teot ja esimerkit vaikkapa lanseeratun kilpailun merkeissä ovat juuri niitä yksittäisiä konkreettisia askelia, joiden avulla maraton tämän hetken taantumasta saavuttaa maaliviivan jälleen kukoistavan ja kasvavan tulevaisuuden äärellä.

Sijoittajan näkökulmasta voisi todeta, että olemme käynnistäneet yhteisen prosessin jossa investoimme eri alojen asiantuntijoiden aikaa ja työtä yhteiseen projektiin siinä uskossa, että seurauksena huomisen Suomi on meille entistäkin toimivampi koti, jossa elämän ja yrittämisen sävelet yhdistyvät entistäkin kauniimpaan melodiaan. Tämä, jos jokin, olisi hyvä tuotto sijoitukselle.



Mikael Lilius
Sijoitusanalyytikko
Ahlström Capital