Törmäämällä tuloksiin

Inspired in Finland on kiinnostava hanke, joka osaltaan kannustaa Suomea kasvuun. Hankkeessa yhdistetään luovuus, intohimo ja taito myös kilpailun keinoin kun mukana olevat suuryritykset kutsuvat nuoria uudenlaiseen ajatteluun ja ideointiin. Vaikka Suomi olisikin luovuuden kehto, lisäksi tarvitaan myös intohimoa asioita kohtaan: intohimo ei pelästy tuntematonta tulevaisuutta eikä säikähdä sitä että kaikki riskit eivät olekaan tiedossa alusta alkaen. Mutta tärkeä roolinsa on myös taidolla joka itsessään on myös muuttunut: yksittäiset taitajat pötkivät toki pitkälle mutta todelliset valopäät osaavat myös verkostoitua asiansa kannalta yllättävienkin toimijoiden kanssa. Olisi asioille eduksi olla avoin ja utelias kaikenlaiselle törmäytykselle – yrityksen sisällä ja yritysten ja monien erilaisten toimijoiden välillä.

Odotan innolla Inspired in Finland Ideakilpailuun tulevia ideoita. Erityisen kiinnostunut olen ideoiden "mielenmaisemista": ovatko ne yksittäisiä tuote- tai palveluideoita, kenties teknisiä digitaalisia ratkaisuja vai perustuuko itse idea ennen kaikkea uudenlaiseen tapaan toimia? On hauska nähdä kuinka paljon syntyvät ideat ravistelevat perinteistä ajatteluamme.

Innovatiivisuus terminä ei ole yhtään helpottunut vuosien saatossa: edelleen se herättää monissa muistoja iltapäiväkokouksista joissa annetaan otsikko ja läjä keltaisia tarralappuja. Toisaalta tiedämme että innovatiivisuus ei tarkoita vain uusia tuotteita tai palveluita sillä yritykset voivat olla innovatiivisia ihan kaikessa toiminnassaan. Kaikkea voi tehdä paremmin, tehokkaammin – toisin. Yhä enemmän innovaatioita syntyy siitä että yhteistyön muodot muuttuvat. Ei innovaatioita enää synnytetä yksin vaan mukaan on kutsuttava myös muita, asiakkaita erityisesti.

Aito törmäys voi johtaa suuriin ideoihin, kunhan törmäystä ei ohiteta huomaamatta mitä olisi tarjolla. Usein riski ohimarssiin kuitenkin voi olla olemassa varsinkin jos törmäyksestä syntynyt uudenlainen idea ei ihan suorilta istukaan tuttuun ja turvalliseen tapaan toimia. Innovatiivisuus törmäämällä tai törmäyttämällä erilaisia toimijoita tai toimintoja uudenlaisella tavalla vaatii paitsi herkkyyttä myös rohkeutta, rohkeutta ravistella itsensä ja muut sinne kuuluisalle epämukavuusalueelle. Silloin pidetään toista kädestä kiinni, ehkä puristetaan silmätkin välillä kiinni ja painellaan eteenpäin – mistä sitä tietää mitä sieltä paljastuu.

Yritysten aito innovatiivinen kulttuuri tukee uuden luomista ja olevaisen haastamista. Innovatiivisuuteen kannattaa kannustaa aktiivisesti ja luoda yhteisiä tuuletus- tai purkupaikkoja, kuten vaikkapa OPssa ns. innovaatioperjantait tai koko henkilöstön käyttöön rakennettu Hoksaamo: sinne voi jokainen viedä omat ihan arjessa syntyneet ajatukset muille katsottavaksi, kommentoitavaksi ja edelleen työstettäväksi. Ideat saavat kasvuvoimaa, jalostusta ja parhaiden kanssa jatketaan määrätietoisen työstämisen voimin eteenpäin. On ihan tyypillistä että samat ideat syntyvät eri puolilla organisaatiota ja jopa moneen kertaan, mutta eihän se haittaa: suuresta volyymistä löytyvät kyllä ne tärkeimmät tähdet joilla muuttaa maailmaa!

Kirjoittaja Tarja Ilvonen työskentelee
asiantuntijapäällikkönä OPssa
vastuualueenaan asiakaskokemus
ja asiakasymmärrys.

Syntyikö Finnairin Aasian-strategia saunan portailla auringon noustessa? - Liike-elämässäkin tarvitaan rohkeutta ja luovuutta

Millaiset olisivat Suomen yhteydet maailmalle, jos Finnair ei olisi päättänyt panostaa vahvasti Aasiaan? Olisiko meillä nyt pikku-Finnair, joka lennättäisi suomalaisia Bangkokin aurinkoon pari kertaa kerran viikossa ja pariinkymmeneen kaupunkiin Euroopassa vuoropäivinä? Olisiko Finnairia enää edes olemassa? Moni kansallinen lentoyhtiö jo kartalta kadonnut.

Finnairissa elävän kertomuksen mukaan Aasian-strategia syntyi silloisen Finnairin pääjohtajan Keijo Suilan kesämökillä eräänä kauniina aamuna. Aamuauringossa mieleen puikahti ajatus siitä, miten itään, josta aurinko nousee, on Suomesta melko lyhyt lentomatka. Ajatus jatkui siihen, että monet Aasiaan lentävät koneet ylittävät Suomen.  Lyhin tie Aasiaan kulki Suomen yli. Miksi ei siis Suomesta voisi tehdä Aasian-liikenteen solmukohtaa niille, joiden joka tapauksessa täytyisi vaihtaa konetta Aasian ja Euroopan välisellä matkallaan? Tämän rauhallisena aamuna tehdyn oivalluksen jälkeen Finnair lähti määrätietoisesti kehittämään modernin silkkitien strategiaansa.

Työ on tuottanut tulosta: Suomella on nyt sellaiset yhteydet, ettei niitä tarvitse hävetä isompien maidenkaan joukossa. Olemme rakentaneet Suomelle ilmasillan globaaliin maailmaan. Tämän sillan vahvistaminen jatkuu edelleen: tämä vuonna saamme ensimmäisenä eurooppalaisena lentoyhtiönä uudet Airbus 350-koneet, joiden avulla saamme lisää matkustaja- ja rahtikapasiteettia. Tulevina vuosina koneiden määrän kasvaessa avaamme myös uusia kohteita.

Näiden yhteyksien merkitys Suomelle on tärkeä:  Oxford Economics arvioi muutama vuosi sitten koko lentoliikennealan ja sen kerrannaisvaikutusten muodostavan Suomen BKT:sta noin 3,2 %. Lentoliikenteen kriittisen keskeistä merkitystä Suomessa kuvastaa hyvin, että tällä mittarilla päihitämme rakkaan kilpakumppanimme Ruotsin, jossa vastaava luku oli noin 1,7 % BKT:sta. Lentoyhteyksillä on siis meille merkitystä.  Rohkeasta ja luovasta ideasta on kasvanut mittava liiketoiminta.

Inspired in Finland -hankkeeseen Finnair lähti siksi, että Suomi tarvitsee lisää "hulluja ideoita", joissa luovuus, nokkeluus, vikkelyys ja liiketoiminta yhdistyvät uusin tavoin. Toivomme, että tämäkin hanke osaltaan vahvistaa Suomen asemaa globaalissa maailmassa, lisää tunnettuuttamme ja generoi uutta yrittäjyyttä.

Kun tapasin Keijo Suilan, kysyin tarinasta. Hän hymyili ja kertoi strategian syntyneen strukturoidusti konsulttien avulla.

Jokin aika sen jälkeen puhelin kuitenkin soi: Suila kertoi löytäneensä mökkinsä vanhasta vieraskirjasta merkinnän johtoryhmän vierailusta: "Toivottavasti tehtiin strategiaa eikä tragediaa." Tarina siis elää.

 IIF-kisaan osallistuvilta toivomme auringonnousuisia ajatuksia. Annetaan ajatuksille siivet.

Arja Suominen
Viestintä- ja yhteiskuntavastuujohtaja
Finnair Oyj

Kaasuala kaipaa itseensä uskovia nuoria

Tulevaisuudessa kaasu- ja energia-alalla tarvitaan yhä osaavampia ja monipuolisempia tekijöitä. Kannamme huolta tulevaisuuden energia-alan osaajista, jotta ratkaisemme haasteet mentäessä kohti hiilineutraalia tulevaisuutta. 

Kaasutoimialalla on käynnissä suuri rakenteellinen muutos, kun kokeneita monitaitureita jää eläkkeelle. Jotta meidän toimialalle pidämme kilpailukyvystämme kiinni, onkin tärkeää ennakoida ja varautua osaajien katoamiseen muun muassa rekrytoimalla nuoria eri tehtäviin.

Mielestäni menestyjä-asennetta pitäisi entistä enemmän juurruttaa myös nuoriimme, kuten Riikka Jakovuori kirjoitti blogissaan. On tärkeää, että nuorison siirtyessä työelämään, heillä on uskoa itseensä ja he eivät pelkää kysyä eivätkä epäonnistua. Lisäksi heidän tulisi uskaltaa olla luovia ja toimia yhdessä. Heidän olisi myös hyvä tuntea erilaisia toimialoja.

Lisäksi toimialamme haasteenamme on kilpailu muiden kiinnostavien toimialojen kanssa. Miten saamme tulevaisuuden osaajat innostumaan ja syventymään niinkin erityiseen toimialaan kuin kaasu- ja energia-alaan? Kaasu ei välttämättä ole esimerkiksi nuorten naisten mielestä se kaikkein trendikkäin bisnes.

Viime vuonna 2014 suosituimmat työnantajat T-median selvityksen mukaan olivat korkeakouluopiskelijoiden mukaan:

 1. Valtio 49,2 %
 2. Google 41,9 %
 3. Kone 35,1 %
 4. Yleisradio 35,0 %
 5. Rovio Entertainment 34,2 %
 6. Helsingin kaupunki 33,5 %
 7. Microsoft 32,1 %
 8. Finnair 31,2 %
 9. Fortum 30,9 %
 10. Fazer 30,5 %

Kymmenen parhaan työnantajan joukkoon selvisi yksi energiayhtiö, Fortum.  Tämän vuoksi olisi tärkeää tutustuttaa nuoria osaajia myös energia-alatoimialaan. Teemme töitä työnantajamielikuvan kehittämiseksi ja toimimme energiatoimialan viestinviejänä. Tästä esimerkkinä on viime vuonna Aalto-yliopiston kanssa toteutettu kaasuaiheinen opintokokonaisuus. Opiskelija-yritysyhteistyö on mielestäni usein hedelmällistä. Koemmekin nuorten työllistämisen vastuullisena asiana. Siksi palkkaamme vuosittain esimerkiksi lähes 40 kesätyöntekijää, joka on suuri määrä yhtiömme koko 320 hengestä.

Mielenkiintoista on nähdä Inspired in Finland Ideakilpailuun tulevia ideoita. Olisi kiva kuulla, miten yritykset voisivat edelleen parantaa juuri esimerkiksi työnantajakuvaa ja luovia tapoja rekrytoida nuoria osaajia.

Koen tärkeäksi myös, että esimerkiksi rekrytoimamme kesätyöntekijät tai harjoittelijat saavat työstään positiivisen kokemuksen ja arvokasta työkokemusta. Työhön opastajina yhtiössämme toimivat omat alamme kokeneet osaajat. Näin nuoret saavat ainutlaatuisen mahdollisuuden oppia konkareilta paljon hiljaista ja näkymätöntä tietoa. Työnantajille kesätyö onkin ainutkertainen tilaisuus tehdä ensivaikutelma tulevaisuuden tuloksentekijöihin.  Näin työnantajat voivatkin vastuullisesti varmistaa asemansa, kun kilpailu työvoimasta kiristyy. Vastuullinen kesäduuni-kampanja onkin yksi upea esimerkki yritysten tavasta kantaa vastuullisuutta nuorten työllistymiseen omalle toimialalleen.

Toivonkin nuorten tutustuvan avoimesti useisiin toimialoihin hakeutuessaan työelämään ja vaativan tulevaisuuden työnantajilta vastuullista toimintaa myös rekrytoinnissa.

PS. Yhtiömme kesätyöpaikkojen haku on auki 28.2.2015 asti www.gasum.fi. Lähde mukaan kaasu- ja energia-alalle tai vinkkaa kaverille. Luonnonkaasuratkaisuilla puhtaampaan huomiseen.

Anna Ailio
viestintäpäällikkö
Gasum

Kirjoittaja on toiminut yritysviestinnässä, konsultoinnissa ja osaamisen kehittäjänä.