Kohti aurinkotaloutta

Fortumilla on visio aurinkotaloudesta. Aurinkotaloudessa energia tuotetaan auringosta peräisin olevana energiana joko suoraan aurinkosähkönä tai -lämpönä tai välillisesti jo nykyisinkin käytössä olevalla vesivoimalla ja bioenergialla, kaupallistumassa olevalla tuulienergialla ja geotermisellä energialla tai sitten kehittymässä olevilla uusilla tuotantomuodoilla kuten valtamerienergialla. Energiantuotanto ei tuottaisi kasvihuonekaasupäästöjä, mutta toimisi hyvän elämän mahdollistajana.

Missä ollaan tänä päivänä? Maailmassa elää 1,3 miljardia ihmistä ilman sähköä. Lähes 40 % maailman ihmisistä valmistaa ruokansa perinteisellä biomassalla, mikä on ongelma naisten aseman, talouden, turvallisuuden, paikallisten ympäristöpäästöjen ja ilmastonmuutoksen kannalta. Maailman sähköstä tuotetaan hiilellä lähes 70 % ja hiilen käytön oletetaan kasvavan pitkälle tulevaisuuteen. Kuilu aurinkotalouden ja energiajärjestelmän nykytilan välillä ei voisi olla suurempi.

Onko siis aurinkotalous haihattelua vai voiko sillä olla menestymisen edellytykset?

Ilmastonmuutoksen hillintä maksimissaan kahteen Celcius-asteeseen edellyttää, että yli 80 % löydetyistä hiilivarannoista, puolet kaasuvarannoista ja kolmasosa löydetystä öljystä jätetään käyttämättä. Aurinkotalous on siis edellytys sille, että saamme rajoitettua ilmastonmuutoksen hyväksyttävälle tasolle.

Onneksi paljon on jo tapahtunut ja on tapahtumassa: erityisesti aurinkosähkön ja tuulivoiman teknologia on kehittynyt huimaa vauhtia, tuotantokustannukset ovat pudonneet ja investointien määrät kasvaneet. Viimeisen viiden vuoden aikana aurinkoenergian määrä on lisääntynyt 50 % joka vuosi ja tuulivoima yli 25 %. Kehitys jatkuu samaan suuntaan edelleen ja molemmat tuotantomuodot ovat jo kannattavia monilla markkinoilla.

Lisääntyvä uusiutuva energia vaatii tuekseen älykkään sähköverkon, joka mahdollistaa kaksisuuntaisen sähkönsiirron: sekä verkosta käyttäjälle että käyttäjältä verkkoon. Energiaa on myös kyettävä varastoimaan sekä siirtämään joustavammin maantieteelliseltä alueelta toiselle. Ekotehokas rakentaminen ja sähköinen liikenne muuttavat sähköverkkojen lisäksi maailmaa ympärillämme monella tapaa.

Muutosta tukemaan tarvitaan myös aktiivisia kuluttajia, joiden kulutus seuraa paremmin tuotantoa. Kuluttajien energiankäytön seurantaan on jo nyt tuotteita ja ratkaisuja, joilla voi seurata reaaliaikaisesti kodin sähkönkulutusta tai ohjata kodin lämmitysjärjestelmää valitsemaan edullisimman tavan tuottaa lämpöä.

Energiaa tarvitaan maailmassa jatkossa yhä enemmän: erityisesti sähköä, mutta myös lämpöä ja jäähdytystä. Miten energiaa voitaisiin tuottaa ja käyttää puhtaammin ja tehokkaammin? Tähän kaipaamme tuoreita ideoita ja uutta näkökulmaa, luovuutta ja intohimoa.

Heli Antila
teknologiajohtaja, Fortum

Törmäämällä tuloksiin

Inspired in Finland on kiinnostava hanke, joka osaltaan kannustaa Suomea kasvuun. Hankkeessa yhdistetään luovuus, intohimo ja taito myös kilpailun keinoin kun mukana olevat suuryritykset kutsuvat nuoria uudenlaiseen ajatteluun ja ideointiin. Vaikka Suomi olisikin luovuuden kehto, lisäksi tarvitaan myös intohimoa asioita kohtaan: intohimo ei pelästy tuntematonta tulevaisuutta eikä säikähdä sitä että kaikki riskit eivät olekaan tiedossa alusta alkaen. Mutta tärkeä roolinsa on myös taidolla joka itsessään on myös muuttunut: yksittäiset taitajat pötkivät toki pitkälle mutta todelliset valopäät osaavat myös verkostoitua asiansa kannalta yllättävienkin toimijoiden kanssa. Olisi asioille eduksi olla avoin ja utelias kaikenlaiselle törmäytykselle – yrityksen sisällä ja yritysten ja monien erilaisten toimijoiden välillä.

Odotan innolla Inspired in Finland Ideakilpailuun tulevia ideoita. Erityisen kiinnostunut olen ideoiden "mielenmaisemista": ovatko ne yksittäisiä tuote- tai palveluideoita, kenties teknisiä digitaalisia ratkaisuja vai perustuuko itse idea ennen kaikkea uudenlaiseen tapaan toimia? On hauska nähdä kuinka paljon syntyvät ideat ravistelevat perinteistä ajatteluamme.

Innovatiivisuus terminä ei ole yhtään helpottunut vuosien saatossa: edelleen se herättää monissa muistoja iltapäiväkokouksista joissa annetaan otsikko ja läjä keltaisia tarralappuja. Toisaalta tiedämme että innovatiivisuus ei tarkoita vain uusia tuotteita tai palveluita sillä yritykset voivat olla innovatiivisia ihan kaikessa toiminnassaan. Kaikkea voi tehdä paremmin, tehokkaammin – toisin. Yhä enemmän innovaatioita syntyy siitä että yhteistyön muodot muuttuvat. Ei innovaatioita enää synnytetä yksin vaan mukaan on kutsuttava myös muita, asiakkaita erityisesti.

Aito törmäys voi johtaa suuriin ideoihin, kunhan törmäystä ei ohiteta huomaamatta mitä olisi tarjolla. Usein riski ohimarssiin kuitenkin voi olla olemassa varsinkin jos törmäyksestä syntynyt uudenlainen idea ei ihan suorilta istukaan tuttuun ja turvalliseen tapaan toimia. Innovatiivisuus törmäämällä tai törmäyttämällä erilaisia toimijoita tai toimintoja uudenlaisella tavalla vaatii paitsi herkkyyttä myös rohkeutta, rohkeutta ravistella itsensä ja muut sinne kuuluisalle epämukavuusalueelle. Silloin pidetään toista kädestä kiinni, ehkä puristetaan silmätkin välillä kiinni ja painellaan eteenpäin – mistä sitä tietää mitä sieltä paljastuu.

Yritysten aito innovatiivinen kulttuuri tukee uuden luomista ja olevaisen haastamista. Innovatiivisuuteen kannattaa kannustaa aktiivisesti ja luoda yhteisiä tuuletus- tai purkupaikkoja, kuten vaikkapa OPssa ns. innovaatioperjantait tai koko henkilöstön käyttöön rakennettu Hoksaamo: sinne voi jokainen viedä omat ihan arjessa syntyneet ajatukset muille katsottavaksi, kommentoitavaksi ja edelleen työstettäväksi. Ideat saavat kasvuvoimaa, jalostusta ja parhaiden kanssa jatketaan määrätietoisen työstämisen voimin eteenpäin. On ihan tyypillistä että samat ideat syntyvät eri puolilla organisaatiota ja jopa moneen kertaan, mutta eihän se haittaa: suuresta volyymistä löytyvät kyllä ne tärkeimmät tähdet joilla muuttaa maailmaa!

Kirjoittaja Tarja Ilvonen työskentelee
asiantuntijapäällikkönä OPssa
vastuualueenaan asiakaskokemus
ja asiakasymmärrys.

Pakkoluovuutta ja deadlineja positiivisella energialla

Olen aina ollut töissä luovissa toimistoissa olematta kuitenkaan itse yksi niistä niin kutsutuista luovista ihmisistä. Festivaalitoimisto, sisustusarkkitehtitoimisto ja mainostoimisto. Työni puolesta olen myös tutustunut suureen joukkoon muusikkoja, artisteja, kuvataiteilijoita ja muita taiteellisen ammatin harjoittajia. Likeltä olen nähnyt näidenkin ihmisten työskentelyä.

Miten syntyy uusi oopperateos, myymälän sisustus tai mainos? Entä uusi biisi tai taideteokset näyttelyyn?

Luovan työn tekeminen ja luovuus näyttäytyvät usein ulkopuolisille jotenkin mystisiltä tai jännittäviltä. Myös helpoilta. Sana luovuus tuo monelle mieleen baskeripäisen tai propellihattuisen henkilön. Luova työ mielletään asioiden kekkailuksi ja sellaiseksi, että jotain vaan yhtäkkiä tupsahtaa mieleen.

Luova työ tarkoittaa useimmiten kuitenkin pakertamista siinä missä toimistotyöläisen exceleiden täyttäminen tai myyntireiskan ajetut kilometrit. Ensin tutustutaan taustamateriaaliin ja tarpeisiin, sitten aletaan luonnostelemaan, pikkuhiljaa löydetään oikea suunta, sitten suunnitellaan, korjaillaan, käydään läpi työryhmän tai asiakkaan kanssa ja lopulta laitetaan homma pakettiin. Pakko on luovankin ihmisen paras motivaattori ja luovuuden lähde. Uudet ajatukset tulevat siinä ahertamisen lomassa. Ilman deadlinejä ei luoviltakaan ihmisiltä valmistuisi koskaan mitään!

Luova työ ei ole hauskanpitoa. Mutta niin ei ole normityön pakertaminenkaan pääsääntöisesti tylsää tai epäluovaa. Kyllä tulee normi-ihmisellekin tavallisen työn keskellä kaikenlaisia ajatuksia ja ideoita siitä, miten homman voisi tehdä ehkä paremmin, tehokkaammin tai vaikkapa miellyttävämmin. Paljon on puhuttu siitä, kuinka tämä arjen luovuus pitäisi saada paremmin esiin ja vietyä käytäntöön työpaikoilla. Liian usein uudistukset jäävät kuitenkin toteuttamatta. Uudesta tavasta kun ei aina ihan tiedä. Vanhasta tietää edes sen, millä tavoin se ei toimi. Uudistus vaatisi rohkeutta kokeilla, mutta valitettavan usein jatketaan vanhalla tiellä.

Suomessa taloudellinen tilanne on nyt sellainen, että asioita on pakko katsoa uudesta vinkkelistä ja olla rohkea. Tähän tarpeeseen on yhdessä Savonlinnan Oopperajuhlien kanssa tarttunut yhdeksän Suomessa toimivaa, etabloitunutta yritystä. Tarkoitus on yhdistää luovuus ja bisnes ja tehdä yhdessä konkreettisia asioita uusien toimintamallien löytämiseksi. Avoimuus, käytäntöjen jakaminen, yhdessä tekeminen ovat sanoja, joita ei perinteisesti ole liitetty suomalaiseen työelämään. Tässä yhteistyössä näitä arvoja on kuitenkin jo rohkeasti alettu toteuttamaan.

Yhteistyö vaatii myös ahertamista. Puheen sijaan halusimme tehdä tekoja, jotka antavat Suomelle eväitä menestykseen. Ensimmäisen yhteisen konkreettisen tekomme toteutamme erityisesti luovuuden lähtökohdista. Kutsumme nuoret opiskelijat dialogiin yritysten kanssa. Tarkoitus on kilpailun muodossa löytää uudenlaisia ratkaisuja yritysten liiketoimintaan ja samalla aiheuttaa nuorten ja yritysten edustajien kohtaamisia. Työnantajavalmiudet ja työntekijävalmiudet paranevat. Mutta saattaa kohtaamisista syntyä jotain ennalta-arvaamatontakin. Uudella tavalla asioita tehdessä lopputulosta kun ei aina tosiaan tiedä. Toivomme paljon uusia ajatuksia ja energisiä kohtaamisia ja kutsumme kaikki mukaan matkaan!

Maria Kelter
Pääsihteeri
Inspired in Finland

Kirjoittaja on toiminut alullepanijana, liiketoiminnan kehittäjänä ja asiakasvastaavana useissa luovan alan yrityksissä.